- *Full Day Photography 750€ +24% Vat
- Half Day 450€+ 24%Vat
- Photo rights ask for an offer by email
*Full day includes 8-10 hours work + editing—minimum 20 exclusive photos.
Oulanka Elokuussa
Kaksi edellistä koronavuotta innosti matkailijoita vierailemaan entistä enemmän kotimaisissa kohteissa. Vaeltaminen ja retkeily nousivat suosioon ja kotimaiset Metsähallituksen tarjoamat kohteet ovat olleet täynnä innokkaita retkeilijöitä. Suomi tarjoaa aivan mielettömät vapaudet retkeilyyn; kansallispuistot, erilaiset retkeilyalueet ja jokamiehenoikeudet vapauttavat retkeilijän nauttimaan luonnosta lähes missä tahansa päin Suomea. Upea Lappi, ainutlaatuinen Saaristomeri ja syrjäinen Itä-Suomi mahdollistaa suuret, kuin pienetkin retket.
Vaikka retkeilijöitä onkin ollut suuret määrät liikenteessä löytää kokeneempi retkeilijä ja utelias kartan tutkija edelleen paikkoja, missä ei suuret massat häiritse kulkijaa.
Itse olen haavelluit Suomen yhden tunnetuimman reitin kulkemista näiden vuosien aikana, mutta ei vain ole löytynyt sopivaa hetkeä tai innostusta lähteä kulkemaan reittiä. Nyt viimein löytyi hetki elokuun alkutaipaleelta lähteä nopean päätöksen turvin kiertämään tunnettua Karhunkierrosta.
Oulangan kansallispuistossa sijaitseva reitti tuntui ennalta tutulta ja koin tuntevani Karhunkierroksen hyvin etukäteen, kun useamman kerran olin kuitenkin vierraillut reitin varrella olevissa kohteissa. Oulangan kanjoni, Ristikallio, Myllykoski, Päähkänän kallio, Harrisuvannon silta, Jyrävä, Kiutaköngäs ja useat puistosta löytyvät putoukset löytyivät jo listaltani.
Päätin kuulopuheiden ja omien kokemusten avulla lähteä kiertämään reittiä hieman perinteisestä poiketen Sallantien varresta, Ristikallion P-paikalta, mistä matkaa Rukalle kertyy noin 10 kilometriä (yhteensä 72km) vähemmän, kuin Hautajärveltä alottaessa.
Reitin loppupäästä lyhensin matkaa poikkemalla reitiltä kotiin ennen Valtavaaran ja Rukan rankkoja nousuja. Lopulta omia kilometrejä tuli reitille noin 60.
Ensimmäisenä päivänä etenin siis noin 5 kilometrin matkan P-paikalta Ristikallion autiotuvalle myöhään illalla. Tämä osuus on todellinen helmi reitin varrella ja Ristikalliolla kannattaa vierailla, vaikka ei olisi koko kierrosta kiertämässä. Kirkas ilta, upeat auringon punertavat säteet valaisivat puiden latvoja, kun kuljin välillä Aventojoen varressa kulkevaa reittiä. Päädyin Ristikalliolle, mistä löytyy upeat maisemat Ristikallion kanjoniin. Maisemia löytyy useammasta suunnasta ja tämä paikka vaatiikin yleensä rauhallisen pysähdyksen, että kaiken hienouden ehtii nähdä.
Istahdin vaelluksen ensimmäisenä iltana yksin kallionkielekkeellä ja katselin upeeta elokuun pimenevää iltaa. Muutama lehtipuu on ehtinyt vaihtaa väriä jo keltaiseen, mutta lämpö on edelleen poikkeuksellisen kesäinen. Ristikallion maisema alas kanjoniin on rauhoittava. Paikalla ei ole ketään muita ja tunnelma on täydellinen, vaikka ensimmäisen kävelypäivän ajatukset ovatkin vielä hieman arkisissa asiossa. Majava ui kanjonin pohjaa pitkin ja syön hieman välipalaa ja päädyn tuvalle joen varteen yöksi.
Aamulla kirjaan tupakirjaan suunnitelmani, vaikka tavoitteeni seuraavasta yöpaikasta ei vielä ollutkaan selvä. Annan jalkojen ja fiiliksen viedä eteenpäin ja pysähdyn, kun siltä tuntuu. Reitti jatkuu helppokulkuisena kohti Taivalkönkään tupaa ja sen varrella istahdan vain hetkeksi Puikkokämpän päivätuvalle ihmettelemään hienoa pientä soista järveä. Taivalkönkäällä pidän hieman pidemmän tauon ja istahdan könkään ja tuvan yläpuolelle kuuntelmaan kosken kohinaa. Hieman sukalaata naamariin ja retken ensimmäisten muiden retkeilijöiden silmäilyä, jotka astelevat riippusillan ylitse kuvamaan hienoa köngästä. Taivalkönkään kohdalta löytyy paljon kuvattavaa, mutta tällä kertaa en jää sen enempään kuvailemaan vaan jatkan hyvän fiiliksen turvin kohti Oulangan Luontokeskusta.
Reitti Taivalkönkäältä Luontokeskukselle on helppokulkuista alun nousun jälkeen. Löydän lounaspaikan Kiekeröjoen ylityspaikalta. Tässä kohtaa reitti ei mielestäni hirveästi tarjoa sen kummempia maisemia, mutta Runsulammen laavu tarjoaa kauniin yöpymispaikan Oulankajoen varresta. Tästä matka käy Oulangan leirikeskuksen kautta kohti Luontokeskusta.
Oulangan leirikeskus tarjoaa telttapaikkoja, välipalaa, saunan ja vaikka mahdollisuuden jatkaa vaellusta kanootilla Koivumutkaan Oulankajokea pitkin. Tämä on mielestäni varteen otettava vaihtoehto tai lisä, koska melonta Koivumutkaan on todella upea ja tarjoaa yhden upeimmasta helposti melottavista jokipätkästä Suomessa.
Päädyin itse kuitenkin yöksi Kiutakönkään alapuolelle. Tänne löytää Kiutakönkään keittokatokselta reittiä noin 100 metriä eteenpäin, josta vasemmalta löytyy portaat alas. Upea paikka oli täysin tyhjä keskellä Elokuuta ja päädyin uimaan ilalla ennen rajua ukonilmaa Kiutakönkään kuohuihin.
Seuraava mielestäni hyvä yöpymispaikka olisi ollut Merenoja tulipaikka. Tänne tulee matkaa Kiutakönkäältä noin 2,5 kilometriä ja vierestä kulkee myös puro mistä uskalsin juoda veteni ilman keittämistä. Merenojalta ei useampaa erilaista maisemaa ehkä löydä, mutta sitäkin upeapi Oulankajoen mutka tarjoaa hienot kynttilälkuuset aivan vierestä ja onkin mielestäni kuvauksellisempi, kuin Kiutakönkään ympäristö. Tässä kohtaa on epäilemättä muutama ötökkä varmasti seurana pahimpaan aikaan.
Reitti jatkaa Oulankajokea myötäillen Ansakämpälle. Reitti kulkee melko korkealla ja maisema Oulankajokeen aukeaa hienosti. Oulankajoki on todella upea kaikista suunnista.
Ansakämppä ei herätä minussa suuria tunteita. Pidän kämpän lähellä jokimutkan rinteen päällä lounastauon, käyn alempana uimassa ja jatkan matkaa hienossa kelissä.
Tästä eteenpäin eroaa reitti Oulankajoesta ja matka kohti Oulangan vaaroja kohden alkaa. Tässä kohtaa huomaa hyvin, kuinka tunnelma reitillä muuttuu; joenviereinen kostea tiheikkö, kuiva kangas ja runsas kuusikko kaikki sopivat kohtalaisen lyhyelle matkalle. Tässä kohtaa tulee itselleni, ehkä reitin fyysisesti rankoin osuus. Vaaroille on kohtalaisen pitkä nousu.
Kulmakkopuron tulipaikka tuntuu olevan hyvinkin kaukana kaupoista ja kaupungeista. Tätä tunnetta en odottanut saavani Suomen yhdellä tunnetuimmalta vaellusreitltä, kun odotin törmääväni useammin muihin vaeltajiin. Tässä kohtaa vasta pääsi parhaiten vaelluksen rauha ja luonnon läheisyys valtaansa. Karhunkierroksella pääsee oikeasti aika kauas kaikesta. Varsinkin nyt tuntuu olevan hyvin hiljaista. Istahdan hetkeksi ja katselen ympärille.
Reitti nousee tästä Oulanganvaaralle ja kohtalaisen korkealle. Karttaa tutkiessani olisin toivonut maiseman aukeavan pohjoiseen tai itään tällä osuudella. Ehkä maisema olisi löytynyt tutkimalla ympäristöä hieman polun ulkopuolelta. Vaaran päällä on todella upeita valtavia vanhoja kelottuneita mäntyjä. Reitin männyt ovat mielestäni tässä kohtaa upean värisiä ja en ehkä ole koskaan nähnyt samanlaisia runkoja missään aikaisemmin. Tämä on mielestäni yksi kierroksen parhaimmista osuuksista. Mieleen tunkeutuu myös ajatus, miltä tämä paikka näyttäisi talvella. Ehkä löydän itseni hiihtämässä täällä ensi talvena, ei sitä tiedä.
Päivä päättyy kuitenkin Jussin kämpälle ja Kulmakkojärven rantaan. Täältä löytyy ehdottamasti reitin paras leirintäpaikka ja tunnelma. Onhan tämä jo keskellä erämaata, kaukana teistä (tai riippuu vähän tiestä) ja arjesta. Tunnelma täällä on upea, kun kirkasvetinen Kulmakkojärvi aukeaa suoraan länteen. Täällä on ihmisen hyvä olla.
Tästä matka jatkuu metsien ja muutaman suon ohitse kohti Kitkajokea. Kiipeän Kitka-jokivarresta heti aamusta kohti Päähkänänkalliota. Paikan rauhoitusaika oli loppunut noin viikkoa ennen ja löydän myös muutaman päiväretkeilijän ihailemassa maisemaa. Päähkänä on ehdottomasti vaikuttavin maisema Olangassa, mutta en koe paikalla vaelluksella kaipaamani rauhaa. Olen vieraillut paikalla useamman kerran myös päiväretkellä. Autonhan saa kohtalaisen lähelle paikkaa ja maisema on helposti saavutettavissa pienellä vaivalla. Tiedän kuitenki, että Oulangassa työskentelevä metsähallituksen henkilökunta ei sitä tarjoa kohteeksii asiakkailleen. Ymmärrän sen ympäristön, infran, sekä saavutettavuuden takia.
Kitkajoki on hyvin erilainen, kun Oulankajoki. Maisemat ovat upeita, jyrkkiä ja kivikkoisia Oulangan hiekan sijaan. Saatan palata muutaman kuvakulman takia tänne Koivumutkan alueelle sopivan kelin perässä. Joen varresta tästä kohtaa löytyykin useampi yöpymispaikka. Kitkajoki on hyvin usvaherkkä paikka Kuusamossa etenkin syksyn aikaan.
Jokivarsi on hyvin varteen otettava yöpymispaikka reitin varrella. Ainoastaan ongelmana on, että Jussinkämppä on kohtalaisen lähellä kohteita. Myöhemmin joen varresta löytyy myös kaksi muuta mahdollista hieman hiljaisempaa yöpymiskohdetta. Ennen Harrisuvantoa löytyy laavu nimeltä Harrisuvannonniskan laavu ja tulipaikka Harrisuvannon alalmutka. Molemmat näistä poikkeavat reitiltä hieman, mutta tarjoavat kuitenkin hieman rauhaa Pieneltä karhunkierrokselta, joka liittyy reittiin tässä vaiheessa hetkeksi.
Itse pysähdyn Pienen Karhunkierroksen reitille sattuvalle laavulle Harrisuvannon riippusillan eteen. Tässä nautin lounaan ja nappaan muutaman kuvan riippusillasta. Taukopaikalta aukeaa hieno maisema kohti riippusiltaa ja siitä saa kohtalaisen helposti kivoja kuvia. Tänne voisi myös tähdätä hieman eri aikaan päivästä, jollain toisella reissulla.
Tässä kohtaa polku myös leventyy ja kulkijoiden määrä lisääntyy. Hienot maisemat jatkuu ja reitti on huomattavasti mukavampi kulkea, kun Koivumutkasta Harrisuvannolle.
Lisäsin vauhtia ja pysähdyin muutaman puron varteen juomaan, sekä ottamaan muutaman kuvan Kalliosaaresta ja Siilostuvan ympäristöstä. Pieni karhunkierros tarjoaa hyvin erilaista maisemaa, kun reitti aikaisemmin. Ohitan Siilostuvan pikaisesti ja jatkan taipaleelle, mikä poistuu nyt kansallispuistojen rajojen ulkopuolelle. Siilostuvalta koin vaikeuden löytää sopivaa telttapaikkaa, vaikka siihen en yöksi jäänytkään. Reitti pysyy tuvan jälkeen kohtalaisen mielenkiintoisena, vaikka välillä mennää hetki pieniä teitä, hakkuuaukkoja ja ojituksia pitkin. Tämäkin on iha kivaa vaihtelua reitillä.
Tästä kohtaa löytyy myös yksi laavu ennen Porotiman autiotupaa. Muutamia kilometrejä ennen Porotimanjokea kulkee reitti vanhaan upeaan kuusikkoon. Tunnelma muuttuu taas enemmän kansallispuistomaiseksi tässä kohtaa. Porontimajoen kämppä ja paikka muutenkin on aivan huikea. Hieman reittiä eteenpäin löytyy järvi, sekä jokisuu mistä voi löytää yhdelle teltalle rauhallisen paikan yöpyä.
Tästä eteenpäin matka jatkuu kohti Rukan suuria nousuja. Itse jatkoin ainoastaan Konttaiselle asti. Reitti on edelleen Konttaiselle asti mielenkiintoinen ja mukavia taukopaikkoja on edelleen matkan varrella. Porontimajärven alue on todella upea kaikinpuolin. Tässä kohtaa on hyvä huomioda veden määrät ennen Konttaisen nousua, sillä ennen Rukaa löytyy ainoastaan muutama lampi, mistä löytää veden ennen Kierroksen päätöstä.
Karhunkierros yllätti minut monipuolisuudellaan ja upeilla maisemilla. Vaikka olenkin nähnyt suurimman osan Oulangan kohteista päiväretkillä tai meloen, antoi vaellusreitti ennakkoluuloista huolimatta upean kokemuksen. Vaikka en ole Hautajärveltä reittiä kävellytkään on Ristikallio ehdottomasti yksi minun tämän hetkisistä suosikeista reitillä maisemien puolesta.
Toinen suosikkiosuuteni oli kyllä Jussinkämppä ja Kulmakkojärvi, joka avautui täydellisenä erämaana silmieni eteen. Siellä tosiaan tuntui, että ollaan luonnon helmassa.
Suosittelen reittiä, kokeneellekkin retkeilijälle ehdottomasti. Vuoden 2022 Elokuussa sai reittiä kulkea melkein täysin rauhassa ja upeassa kelissä. Reitti saattaa olla parhaimillaan, kuitenkin muutamaa viikkoa myöhemmin, kun ruskan värit maalavat maiseman. Siinäpä syy joskus palata.
*Full day includes 8-10 hours work + editing—minimum 20 exclusive photos.